måndag 23 juli 2012

Haave


Tämä oli kerran unelmieni paikka.  Sitten, kun olen eläkkeellä  haaveilin joskus pitäväni pientä putiikkia tuossa alh. vasemmalla olevassa huoneistossa. Näyteikkunoissa voisi pitää esillä myyntiartikkeleita. Putiikki siinä ja sitten takahuoneessa voisin     vaikka maalata ja piirtää hiljaisina hetkinä.
Mieheni lupasi ryhtyä kehystäjäksi. Hän voisi muutenkin tehdä kehyksiä  ja muita pikku nikkarointitöitä. Kellarissa on hyvät tilat nikkaroida.



8 kommentarer:

  1. Voi kuinka ikävää kun unelmasta on vain muisto jolla se olisi toteutunut. Ratkaisun tekeminen on rankkaa ja vaatii mietintämyssyä päähän. Kauniita olivat kuvat ja mahtavassa paikassa on. Itsekkäästi mietin jotta olisi ollut mukava naapuri kohtuullisen matkan takana.

    SvaraRadera
  2. Mietintämyssyä tarvitaan, edelleenkin. Sanopas muuta, Sirkkis, olisi ihanaa tavata joskus, ajaa pätkä maantietä vain...
    Vielä kaikki on avoinna. Ei se unelma aivan poispyyhkäisty vieläkään ole.

    SvaraRadera
  3. Nämä ovat vaikeita asioita, joten rohkeutta päätöksentekoon! Unelmista ei koskaan saisi luopua.

    SvaraRadera
  4. Villiviini,
    kiitos rohkaisevista sanoistasi! Vielä on harkittava.

    SvaraRadera
  5. Tämäntapaisia unelmia minullakin ollut...kyllähän meidän pitäisi unelmistamme kiinni pitää...mahdollisuuksien mukaan ...
    Enkeleitä elämääsi !!

    SvaraRadera
  6. Ritvau,
    Eikö olekin ihania unelmia. Jollain lailla niistä pitäisi pitää kiinni...Kiitos, niitä toivonkin! Enkeleitä myös sinulle!

    SvaraRadera
  7. Mitäs kuin toimeen vaan, toteuttamaan ainakin osaa tuosta unelmasta! Ethän Sinä päivästä toiseen nuoremmaksi tule, vaikka kuinka jahkailisit. Nyt toteuttamaan tuota unelmaa! Vielä ei ole liian myöhäistä!

    SvaraRadera
  8. Marja-Leena,
    Osut aivan naulan kantaan! Kiitos tosi paljon kannustuksestasi kaiken aikaa:D) Toteuttamaan joko tuolla tai täällä, kas siinä se ydinasia.

    SvaraRadera