måndag 22 november 2010

Vanhaa Gammalt

Akvarelli 2010
Innostuin taas leikkimään kamerallani ja ottamaan kuvia niin vanhoista kuin uusistakin kuvista. Tämä on ihan ihka uusi, sarjassa "romuromantiikkaa", vanha lato, joka seisoo tyhjillään ja on jo kovia kärsinyt, kuten näkyy. Mutta siinä viehättää tuo vanhuus, menneisyys, käsityö, ihmisläheisyys.
Återigen drivs jag av min leklusta med kameran och jag har plåtat litet gamla men också nya bilder. Den här är splitterny, där fascinerar den gamla ladans ålder, historia, att den är byggd av människor som hantverk, människonärhet.
Tämä piirustus (1990-luvulta) kertoo samaa tarinaa menneestä kuin tuo edellinen. Nämä vanhat navetan ikkunat ovat yksinkertaisuudessaan niin kauniita, että mikään uusi ei vedä niille vertoja. Valitettavasti ajan hammas puree, ikkunat särkyvät jne.
Den här teckningen (fr. 1990-talet)  berättar sin historia om det förgångna också. De här gamla lagårdsfönstren är så vackra i sin enkelhet, att inget nytt  kan mäta sig med dem. Tyvärr gör tidens tand sitt, glasen går sönder mm.

Inga kommentarer:

Skicka en kommentar